Kirjoitin asiakkaalleni viestin hakukoneoptimoinnista, kävijäseurannasta ja kohdennetusta digimarkkinoinnista. Kaikki lähti siitä, että asiakkaani kertoi tehneensä hakusanojen optimointia konsultoituaan digimarkkinoinnin ammattilaista.
Viestiä kirjoittaessani huomasin, että viestistäni tulikin komea ja hyvä. Ei voi mitään – kiinni jäin. Tässä on kyseinen viestini verkkokauppablogiin sovitettuna versiona.
Kävin katsomassa verkkokaupassanne, että oletteko tehneet siellä hakusanojen optimointia. Ehkä olette tehneet sen niin luonnollisesti, että en huomannut. Tämä onkin hyvä juttu, koska niin se pitääkin tehdä.
Metakuvaus on teksti, joka näkyy Googlen ja Bingin hakutuloksissa mustalla. Hakukoneet eivät aina näytä metakuvauksia sellaisenaan, mutta useinkin näyttävät. Kun tein satunnaisotoksen kategorioista ja tuotteista, niin en huomannut, että olisitte kirjoittaneet niille metakuvauksia. Tällä hetkellä kategorioissa ja tuotteissa näkyy automaattisesti luodut metakuvaukset. Tämä on puoliksi hyvä juttu, koska hakukoneoptimoinnin viimeiset pisarat ovat kalleimpia, eikä niitä kannata läheskään aina tehdä. Mutta olisi kuitenkin hyvä hieman skarpata ainakin pääkategorioissa.
Sitten kaksi tärkeää seikkaa kävijäseurannasta. Huomasin, että teillä on Google Analytics käytössä.
1) Oletteko tietoisia, että verkkoselaimiin on tullut viime vuosina helpompi seurannan tai jäljityksen estäminen. Joissain selaimissa esto on oletusarvoisesti päällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Google Analytics -raporteissa kävijämäärät näyttävät laskeneen viime vuosina, ajoittain kuin lehmän häntä, vaikka kävijöitä olisi ollut sama määrä.
2) Oletteko tietoisia, että ette tällä hetkellä pyydä kävijältä lupaa seurantaevästeisiin (tai seurantaan) ns. evästelaatikolla. Luvan kysyminen on ollut pakollista ainakin vuodesta 2018 alkaen. Tietosuojavaltuutetun toimisto voi antaa seuraamusmaksuja, jos GDPR:ää rikotaan.
Toisin sanoen Google Analytics pystyy seuraamaan vain niitä kävijöitä, jotka eivät ole estäneet (1) JA ovat sallineet (2). Molempien on toteuduttava. Missä prosenteissa mennään, niin en osaa sanoa.
Laillinen kävijäseurantaan perustuva kohdennettu digimarkkinointi muuttuu vuosi vuodelta vaikeammaksi. Enää ei löydy riittävän kattavaa henkilöjoukkoa, jolle markkinointia kannattaisi kohdentaa ja jäljelle jäänyt joukko kuluttaa verkkokaupoissa suhteellisesti vähemmän rahaa vuositasolla kuin täysi joukko kuluttaisi. Tähän on kaksi syytä, joita en nyt lähde avaamaan tarkemmin.
Sen sijaan suurilta sosiaalisen median alustoilta löytyy vielä kohdennetun digimarkkinoinnin mahdollisuuksia. Nekin ovat jatkuvasti enemmän tietosuojaviranomaisten hampaissa. Muun muassa Facebook uhkaa jättää Euroopan.
”Kiista liittyy EU:n lainsäädäntöön, jonka mukaan eurooppalaisten käyttäjien tietoja täytyy säilyttää maanosan alueella. Meta sen sijaan haluaa asiaan joustavuutta, jotta tietoja voidaan siirrellä näppärästi eri mantereiden välillä. Käytännössä siis esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain kesken.” — Iltalehti 7.2.2022
Luin tänään uutisista, että Tanskan tietosuojaviranomainen kieltää Googlen Chromebookien käytön maan kouluissa, koska oppilaiden henkilötiedot voivat päätyä Yhdysvaltoihin. Googlen mukaan oppilaiden tietoja ei ole koskaan käytetty mainontaan tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin.
Tämän sanottuani en lähtisi ennustamaan kohdennetulle digimarkkinoinnille pitkää tulevaisuutta. Sen 20-vuotinen aikakausi on päättymässä niin kuin kävi dinosauruksille. Verkkokaupat, joilla on hyvä tuote, hyvä brändäys ja hyvä ulostulo, voivat olla tulevaisuuden menestyjiä. Palataan niin sanotusti piirustuspöydälle.