Euroopan komission suunnitelma, Action Plan on VAT, tähtää lopulliseen ALV-järjestelmään EU:n sisämarkkinoilla. Valmista pitäisi olla heinäkuussa 2022 ja verkkokaupankäyntiä koskien jo tammikuussa 2021.
Kuulin uudistuksesta viimeksi vuonna 2017 ja nyt on sopiva hetki päivittää tiedot. Keskityn tässä kirjoituksessa tavaroiden myyntiin Suomesta EU-maiden kuluttajille.
EDIT 5.12.2020 Euroopan komissio on päättänyt lykätä lainsäädännön soveltamisajankohtaa 6 kuukaudella. Esimerkiksi One Stop Shop -järjestelmä otetaan käyttöön vasta 1.7.2021.
Nykyinen pääsääntö
Tällä hetkellä tavaroiden myynnit Suomesta muiden EU-maiden kuluttajille verotetaan kuljetuksen lähtömaassa. Kaukomyynti EU-maasta toiseen muodostaa kuitenkin poikkeuksen: myynti verotetaan kuljetuksen kohdemaassa, mutta vain jos myynti kyseiseen EU-maahan ylittää kyseisen EU-maan asettaman vuosittaisen rajan (verottomilla myynnin arvoilla laskettuna). Jos raja ylittyy kesken kalenterivuoden, niin myynnit verotetaan kohdemaassa siitä hetkestä alkaen rajan ylittävien myyntien osalta.
Verkkokaupalla on oikeus päättää itse, että myynti verotetaan kuljetuksen kohdemaassa, vaikka raja ei ylittyisi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verkkokauppa rekisteröityy vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi johonkin tiettyyn EU-maahan.
Uusi pääsääntö
Uudistuksen jälkeen tavaroiden myynnit Suomesta muiden EU-maiden kuluttajille verotetaan kuljetuksen lähtömaassa. Pääsääntö ei sittenkään muutu (artikla 32). Unionin sisäinen etämyynti muodostaa kuitenkin poikkeuksen: myynti verotetaan kuljetuksen kohdemaassa, mutta vain jos myynti kyseiseen EU-maahan ylittää 10 000 euron vuosittaisen rajan (verottomilla myynnin arvoilla laskettuna). Jos raja ylittyy kesken kalenterivuoden, niin myynnit verotetaan kohdemaassa siitä hetkestä alkaen rajan ylittävien myyntien osalta.
EDIT 14.5.2021 10 000 euron vuosittainen raja onkin EU:n laajuinen (ei EU-maakohtainen), pois lukien kotimaan myynti. Voit esimerkiksi myydä 145 ooo eurolla Suomeen ja 9 000 eurolla muihin EU-maihin. Kaikki nämä myynnit verotetaan Suomessa, eli myynti tapahtuu Suomen ALV-kannoilla.
Verkkokaupalla on oikeus päättää itse, että myynti verotetaan kuljetuksen kohdemaassa, vaikka raja ei ylittyisi. Tämä ei kuitenkaan jatkossa edellytä rekisteröitymistä ALV-velvolliseksi johonkin tiettyyn EU-maahan vaan homma hoituu helpommin.
Ilmoittaminen helpottuu
Tällä hetkellä EU:n sisämarkkinoilla menestyvän verkkokaupan on rekisteröidyttävä ALV-velvolliseksi eri EU-maihin ja asioitava suoraan eri EU-maiden verohallintojen kanssa. Tämä on yksi verkkokaupan kansainvälistymisen suurimmista esteitä. Lue kirjoitukseni aiheesta.
Esimerkiksi jos saksalaisen verkkokaupan myynti suomalaisille kuluttajille ylittää 35 000 euroa vuodessa, niin sen on annettava ALV-ilmoitukset Suomen verohallinnolle OmaVeron kautta tai lähetettävä ne sähköisesti Tyvi- tai Ilmoitin -järjestelmien kautta.
Uudistuksen jälkeen kaikkien EU-maissa toimivien verkkokauppojen käytössä on yhteinen portaali, One Stop Shop (OSS), joka välittää ALV-ilmoituksia ja maksuja eri EU-maiden verohallinnoille. Verkkokaupan ei tarvitse enää rekisteröityä ALV-velvolliseksi eri EU-maihin. Kaiken pitäisi hoitua yhteisen portaalin kautta.
EDIT 5.12.2020 Euroopan komissio on päättänyt lykätä lainsäädännön soveltamisajankohtaa 6 kuukaudella. One Stop Shop -järjestelmä otetaan käyttöön vasta 1.7.2021.
ALV-kannat vapautetaan
Tällä hetkellä jokainen EU-maa saa alentaa enintään kahden tuoteryhmän ALV-kantaa. Nämä kaksi tuoteryhmää on valittava luettelosta, jonka EU-maat ovat laatineet vuonna 1992. Lisäksi joillekin EU-maille on myönnetty poikkeuslupia. Näin ollen eri EU-maat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa.
Uudistuksen jälkeen jokainen EU-maa saa alentaa kaikkien tuoteryhmien ALV-kantaa, lukuun ottamatta määrättyjä tuoteryhmiä, kuten esimerkiksi polttoaineet, alkoholituotteet, vedonlyönti, älypuhelimet ja kulutuselektroniikka. Yhdenvertaisuutta parannetaan niin, että jokainen EU-maa saa luoda enintään neljä alennettua ALV-kantaa, joista viimeinen on nollaverokanta. Jokainen EU-maa saa päättää jatkossakin itse eri ALV-kantojen veroprosentit. Yleisen ALV-kannan veroprosentin on kuitenkin oltava vähintään 15 % ja kaikkien ALV-kantojen painotetun veroprosentin vähintään 12 %.
ALV-kantojen vapauttaminen on melkoisen yllättävä tapa lisätä johdonmukaisuutta ja vähentää byrokratiaa. Jo tälläkin hetkellä esimerkiksi terveyssiteet saattavat kuulua joissain EU-maissa yleiseen ALV-kantaan ja joissain alennettuun ALV-kantaan. Jatkossa näitä eroja nähdään enemmän kuin nykyisin. Ei auta muu kuin tallentaa tieto ALV-kannasta erikseen jokaiselle tuotteelle (tai vähintään tuoteryhmälle) ja erikseen jokaiselle EU-maalle.
ALV-velvollisuuden alarajat
Tällä hetkellä jokainen EU-maa voi päättää itse ALV-velvollisuuden alarajasta. Suomessa se on 10 000 euroa vuodessa (verottomilla myynnin arvoilla laskettuna). Suomi on muuten ainoa EU-maa, joka on ottanut käyttöön 10 000 euron ylittävältä osalta ALV-alarajahuojennuksen 30 000 euroon asti. Verkkokauppa voi hyödyntää alarajoja ja huojennuksia ainoastaan siinä EU-maassa, jossa on sen kotipaikka.
Uudistuksen jälkeen jokainen EU-maa voi edelleen päättää itse ALV-velvollisuuden alarajasta ja huojennuksesta. Jatkossa verkkokauppa voi kuitenkin hyödyntää alarajan ja huojennuksen kaikissa EU-maissa erikseen kotipaikasta riippumatta, mutta vain jos verkkokaupan liikevaihto EU:n sisämarkkinoilla on enintään 100 000 euroa vuodessa.
EDIT 5.12.2020 Tämä uudistus astuu voimaan vasta 1.1.2025 (lähde).
Veroissa säästäminen
Lopullinen ALV-järjestelmä helpottaa ALV-ilmoitusten tekemistä ja maksujen maksamista niin paljon, että pienen verkkokaupan kannattaa harkita verojen vapaaehtoista maksamista kuljetuksen kohdemaihin, eli muihin EU-maihin.
Verojen vapaaehtoinen maksaminen johonkin tiettyyn EU-maahan on taloudellisesti kannattaa, jos tavaroiden verollinen myyntihinta lukitaan koko EU:n alueelle ja kyseisen EU-maan ALV-kannat ovat alemmalla tasolla kuin mihin tasoon (esim. Suomen ALV-kannan tasoon) lukitseminen perustuu.
Vaihtoehtoisesti pieni verkkokauppa voi harkita täysin toista strategiaa. Se voi nimittäin hyödyntää eri EU-maiden ALV-velvollisuuden alarajoja ja myydä tavaroita eri EU-maihin verottomasti. Tässä tapauksessa on kuitenkin huomioitava, ettei tavaroiden ostohintaan sisältyvää veroa saa vähentää.
EDIT 12.5.2021 Eri EU-maiden ALV-velvollisuuden alarajojen hyödyntäminen on mahdollista vasta 1.1.2025 alkaen.
Lähteet
Käytin lähteenä Euroopan komission verkkosivuja. Tilanne on nyt sellainen, että EU:n neuvosto on jo päättänyt tammikuussa 2021 voimaan astuvista muutoksista. Euroopan komissio on ehdottanut näiden muutosten päälle uusia muutoksia, jotka tulevat voimaan heinäkuussa 2022, jos Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto hyväksyvät ne. Uudistus vaiheistettiin tarkoituksella näin.
Nyt kannattaa hoksata, että ALV-direktiivistä 2006/112/EY on saatavilla kaksi versiota: tällä hetkellä voimassa oleva ja tammikuussa 2021 voimaan astuva. Mulla kesti pari päivää ymmärtää, että artikla 59 c löytyy vain tästä jälkimmäisestä versiosta, joka ei ole vielä edes voimassa…
Euroopan komissio on julkaissut työpaperin, josta nähdään nyt jo päätetyt muutokset (vaihe 1) ja käsittelyssä olevat muutokset (vaihe 2). Menikö tämä nyt oikein? En tiedä, mutta ei se mitään. Paperista löytyy muun muassa tuo mainitsemani 10 000 euron raja ja maakohtaiset ALV-velvollisuuden alarajat.
ALV-kantojen vapautumista koskeva kohta on tässä kirjoituksessa vielä jonkin verran heikolla pohjalla. Samoin on myös ALV-velvollisuuden alarajojen hyödyntämismahdollisuuden laajentumista koskeva kohta.
Tässä lähteitä etäopiskeluun:
- European Commission: Action Plan on VAT
- European Commission: Modernising VAT for cross-border e-commerce
- European Commission: SME VAT proposal